Final Girl
Tumma hahmo riuhtaisee päällensä nahkaisen essun suojaksi roiskeilta ja lekansa se sijoittaa olalle. Kasvojaan tämä teurastaja ei paljasta, ne jäävät metallista sianpääksi muotoillun maskin peittämäksi mysteeriksi. Kesäleirin nuoret eivät sitä vielä tiedä, mutta hetken päästä rauhalliset nokoset vaihtuvat useimmilla ikuiseen uneen. Vaikka vastustaja vaikuttaa varsin vahvalta, jopa ylivoimaiselta, on yksi nuorista päättänyt selviytyä. Hän ei voi piiloutua, mutta juosta voi. Yön edetessä käy ilmi, että hän on viimeinen henkiin jäänyt. Viimeinen tyttö elossa.
Ja kuten kauhuelokuvien kliseet määräävät, jää ainokaisen selviytyjän harteille päihittää suuri paha murhasetä. Tätä tarkoitusta varten pelissä tehdään vaikeita valintoja, siitä mihin kallisarvoisen aikansa päättää haaskata ja miten verenhimoinen riehuja taltutetaan. Tehtävä ei ole helpoimmasta päästä ja suurinosa yrityksistä päättyy pelaajan kannalta huonosti.
Peli tuo mieleeni Awaken Realmsin julkaiseman, ja pelinä mielestäni turhankin massiivisen, Nemesiksen. Selviytymiskauhun lisäksi nämä kaksi jakavat kyvyn synnyttää pelimekanismeista kumpuavia tarinoita, joita saatat muistella vielä pitkään sen jälkeen kun itse pelailu on päättynyt. Siinä missä Nemesis tarvitsee valtavasti kaappitilaa, viidellä pelaajalla ainakin oman kokemukseni mukaan n. 9 tuntia aikaa ja tietenkin peliseuraa, on Final Girl n. tunnissa yksin pelattava kauhistelu kompaktissa pikkulaatikossa. Vastaus ei liene yllätys, jos kysyy kumpi pääsee useammin pöydälle. No vertailu on parasta jättää tähän, ovathan ne täysin eri pelejä. Olennainen havainto on kuitenkin se, että pelaaminen tuntuu samanlaiselta, ainakin kirjoittajasta.
Arvostan myös tapaa, jolla peli on toteutettu tuotteena. Peruskomponentit joilla pelataan, tulevat omassa parinkympin laatikossaan ja tähän lisäksi pitää sitten ostaa vähintään yksi kauhuskenaario, jossa on mukana murhaaja ja tapahtumapaikka, sekä tietenkin ns. viimeinen tyttö (joita on yleensä kaksi per laatikko). Aloittaminen maksoi allekirjoittaneelle n. 38€. Jos homma ei innosta enempää, niin peli kiertoon seuraavalle.
Mutta jos hommaan hurahtaa tai muuten vain kaipaa valinnanvaraa, niin näitä kauhuelokuviin perustuvia pelimoduuleja onkin sitten jo kosolti saatavilla. Kaiken kukkuraksi tapahtumapaikkoja ja murhaajia on helppo sekoitella keskenään, joten innokkaimmille murhahippaharrastajille riittää yllinkyllin tekemistä. Eikä ne saman laatikon kanssa pelatut kerratkaan tunnu samanlaisilta. Tätä kirjoittaessa pelistä on jo julkaisun kynnyksellä kolmas tuotantokausi ja homma tuskin loppuu siihenkään, sillä peli on osoittautunut melkoiseksi hitiksi kehittäjälleen Van Ryder Games:lle.
Iltojen pimentyessä vuoden ihaninta juhlaa eli halloweenia kohden, tarjoaa Final Girl oivallista puuhastelua ikiaikaisen kestopulman parissa: kuinka selviytyä elossa huomiseen.
Tätä olen tahtonut testata. En vaan löytänyt käteen kun olen ollut kaupassa.
Tää ei ole sitten minkään muotoinen kaupallinen yhteistyö, mutta omani tilasin Pelipeikosta. Ja siellä näytti vielä olevan ainakin coreboxia.