Suositukset

Arcs – uniikki helmi

Arcsin kaltaisia pelejä julkaistaan harvoin. Pelejä, jotka tekevät jotakin ainutlaatuista ja samalla onnistuvat olemaan enemmän kuin pelkkä kuriositeetti: hyvä peli. Ensinäkemällä tämän teoksen voisi kuvitella puhtaaksi strategiapeliksi, sellaiseksi, jossa pitkän aikavälin suunnitelmia saa rakennella melko vakaassa toimintaympäristössä, jossa syy-seuraussuhteet on helppoja ymmärtää ja mahdolliset ongelmat nekin useimmiten ovat ennakoitavissa. Heille, jotka todella rakastavat suunnittelua, valmistautumista ja ennakoitavuutta strategiapelit tarjoavat aivan tietynlaista pitkäjänteistä älyllistä haastetta.
Arcs ei ole lainkaan sellainen peli.

Arcs toki sisältää strategisia elementtejä, ja sitä voi parhaansa yrittää pelata puhtaasti kuten tyypillistä strategiapeliä. Silloin aika varmasti tulee pettymään. Minun mielestäni peli ei missään nimessä ole strategiapeli, vaan taktiikkapeli. Strategia on pitkän aikavälin suunnittelua, taktikointi on lyhyen aikavälin toimenpiteitä. Siinä missä strategiapelit muistuttavat keksien leipomista reseptiä mukaillen, taktiikkapelit muistuttavat sepittelyä puolisolle siitä, mitä niille kekseille oikein tapahtui hänen jo mentyä nukkumaan. Videopelejä hyvin tunteville: ero on vähän sama kuin Star Craftin ja Dawn of Warin välillä.

Arcsissa yllättäviä tilanteita ja rajoituksia tulee tuon tuosta, ja pelaajat pääsevät varsin suoraan siirtämään ureaa (kaaressa) toistensa muroihin mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla. Mikään suunnitelma ei ole turvassa, eikä jo saavutettu etu pyhä. Pelaajien eteen marssitetaan jatkuvasti ongelmia, joista pitäisi jollain tavalla päästä luovimaan mahdollisimman pienin vahingoin. Ja kaikki pelin mekanismit tuntuvat pyörivän tämän luovan improvisoinnin ympärillä, sillä lähes aina on tapa keplotella itsensä pois pulasta: aloittavan pelaajan peesaaminen antaa etua, resurssit paikkaavat pelattujen korttien rajoituksia, hankitut kortit muuttavat dramaattisesti pelin kulkua, resurssit ja kortit voi tarvittaessa ryöstää toisilta ja jopa pelin voittopisteiden ansaintalogiikasta päättävät pelaajat itse. On täysin mahdollista pelata niin, ettei käy ainuttakaan taistelua koko pelin aikana. Arcs toki kannustaa jokaisella atomillaan pelaajia keskinäiseen vuorovaikutukseen konfliktin merkeissä, mutta nämä ilkeämieliset kohtaamiset ovat usein sotilaallista yhteenottoa monipuolisempia.

Ja pelissä on myös loputtomasti pelattava kampanjamoodi lisäosan muodossa, jossa kolmen pelikerran aikana pelin säännöt, pelattavat lajit ja poliittiset tilanteet mutatoituvat uusiin asentoihin tehden siitä yhden hullunkurisimmista pelikokemuksista miesmuistiin. Tuskin maltan odottaa sitä seuraavaa kamppispelikertaa!

Arcs on peli, jollaista en ole milloinkaan ennen kokenut. Ja kuin raketti se on singahtanut lempilautapelieni joukkoon. Se tarjoaa minulle täysin uusia mekanismeja, jotka toimivat upealla tavalla yhden ja saman tavoitteen täyttämiseksi. Arcs tarjoaa haasteita, joita muut pelit eivät minulle pysty tarjoamaan. Suosittelen peliä kaikille kaltaisilleni friikeille, jotka ovat valmiita syleilemään kaaosta kuin vanhaa ystävää.